Topias Laine jatkaa: “Meillä on hyvä pöhinä – en malta odottaa”

GrIFK:n kapteeni Topias Laine jatkaa vihreävalkoisissa myös kaudella 2026–2027. 30‑vuotias turkulainen on kirjoittanut vuoden jatkosopimuksen ja valmistautuu palaamaan täyteen pelikuntoon rikkonaisen kauden jälkeen. Laine pelasi viimeisen ottelunsa helmikuussa Suomen Cupin finaalissa, jonka jälkeen hänellä todettiin urheilijan tyrä. Leikkaus tehtiin huhtikuussa, ja kuntoutus on edennyt suunnitelmien mukaan.

Oikeassa laidassa viihtyvä, mutta tiukan paikan tullen myös oikean takamiehen tonttia täyttävä Laine oli loppukaudesta osa valmennusta, kun hän toimi Anthony Hellakosken apukätenä kevään ratkaisupeleissä. Ensi kaudella roolin odotetaan siirtyvän takaisin kentälle – ja kapteenilta odotetaan jälleen johtajuutta, energiaa ja kokemusta tositoimissa.

Laine kuvaa kulunutta kautta rehellisesti haastavaksi. Loukkaantumisten kanssa kamppailu ja sivussa oleminen turhauttivat, mutta hän korostaa ylpeyttä joukkueen suorituksesta. “Hienosti kuitenkin kapealla rosterilla jätkät hoitivat meidät mitalipeleihin asti.”
Kauden parhaiksi muistoiksi hän nostaa kaksi hetkeä: Cupin semifinaalin voiton HIFK:sta sähköisen Luolan edessä sekä Dickenin kaatamisen puolivälierien toisessa ottelussa. “Olin todella ylpeä äijistä, miten he hoitivat tiukassa paikassa voiton meille pienimmällä mahdollisella marginaalilla.”

Jatkopäätös syntyi Laineen mukaan helposti. “Viihdyn Granissa loistavasti ja olen ylpeä siitä vastuusta, mikä minulle on täällä suotu. Olen myös innoissani jo ensi kaudesta; meillä on joukkueessa ja joukkueen ympärillä hyvä pöhinä.”
Hän näkee joukkueen potentiaalin erittäin korkeana. Nuoret pelaajat ovat kokeneempia, ja rosteriin saadaan kaivattua leveyttä. “Sormet ristissä, että allekirjoittanut ja kaikki muutkin pysyvät terveinä!”

Omista tavoitteistaan Laine puhuu maanläheisesti mutta kunnianhimoisesti. “Haluan itselleni kauden, jossa pysyn terveenä ja pystyn auttamaan joukkuetta kentältä. ‘The best ability is availability’ on hyvä sanonta; siihen ehdottomasti tähdätään.”

Kevään aikana Laine pääsi kokemaan valmennuspuolta läheltä, mutta kokemus oli kaikkea muuta kuin helppo. “Hermoja raastavaa. Olen tunteella elävä ihminen ja se oli todella vaikeaa seistä sivussa, kun jätkät taistelivat kentällä.”
Johtajuus kehittyi loukkaantumisen aikana uudella tavalla. “Toivottavasti pystyin katsomaan asioita lintuperspektiivistä paremmin kuin alussa. Mutta totuus on, että paljon on vielä opittavaa.”

Motivaationsa lähteeksi Laine mainitsee kilpailun – ja tekee sen tyylilleen uskollisesti. “Rakastan sitä, kun saa katsoa jotakin silmään ja nähdä, että hänet on lyöty. Jos asetelma on toisinpäin, tappiosta saa hirvittävän määrän motivaatiota. Vihaisena pelaa parhaiten. Ilo on kanssa ihan jees, mutta viha on paras”, Laine tokaisee virnistäen.

Ensi kauden joukkueessa nähdään myös kaksi muuta turkulaista, William ja Oliver Malkamäki. Laine ottaa tämän vastaan pilke silmäkulmassa. “Hienoa, että veljekset valitsivat Granin! Onhan se mahtavaa, että saadaan lisää varsinais-suomalaisuutta Luolaan. Olen kuitenkin etuoikeutettu siinä, että saan jatkaa joukkueen komeimpana turkulaisena tälläkin kaudella, vaikka nämä nuoret tykit ovat liittyneet remmiin.”

Lopuksi kapteeni lähettää terveiset kannattajille: “Tulkaa kannustamaan meitä tulevalla kaudella! Käsis on parasta paikan päällä ja saamme mielettömästi voimaa hienosta kotiyleisöstämme. Nähdään Luolassa!”