Pelimies Ruotsista viihtyy Granissa

Kun GrIFK alkusyksystä tiedotti meritoituneen ruotsalaisen Patrik Johansonin siirrosta seuran riveihin, moni käsipalloa seuraava nosti kulmakarvojaan. Pelaaja joka on edustanut Ruotsin maajoukkuetta, pelannut Bundesliigassa ja voittanut nuorten maailmanmestaruuden tulee Suomeen pelaamaan? Käsipallohan ei tunnetusti kuulu Suomen valtalajeihin, saati ole samalla tasolla kuin muissa pohjoismaissa, mutta siitä huolimatta Johanson päätti tarttua mahdollisuuteen, vaikka ei Suomessa ollut aiemmin käynytkään.

Nyt, muutaman kuukauden jälkeen elämään on vakiintunut perus-arkirutiinit. Päivät kuluu töissä, treenien lisäksi mies harjoittelee omatoimisesti ja toimii valmentajana Granin 04-syntyneiden poikien joukkueelle muutaman kerran viikossa.

”Olen tosiaankin täällä ensimmäistä kertaa ja olen positiivisesti yllättynyt. Viihdyn todella hyvin Suomessa sekä joukkueen parissa että muutenkin. Suomihan on aika lailla samantyyppinen kuin Ruotsi, hieno maa ja ystävällisiä ihmisiä. Vapaa-aikaani vietän aika paljon Paavon (Brummer) ja Miron (Koljonen) kanssa. Paavon kanssa me saadaan melko usein kokata Mirolle, hän kun tuntuu olevan vähän laiska :)”

”Suurin osa Granin pelaajista puhuu ruotsia, ja se on helpottanut kotiutumista joukkueeseen. Suomea olen toistaiseksi oppinut vain vähän jotain pientä, mutta kirjoittaa en osaa. Suomi on vaikea kieli!”

Innostuu tiukoissa peleissä

Myös pelikentällä on sujunut hyvin. Johanson on yhdeksässä pelaamassaan liigaottelussa tehnyt 37 maalia, ja antanut maaliin johtaneita syöttöjä vähintään toisen mokoman. Kahdesti hänet on valittu ottelun arvokkaimmaksi pelaajaksi. Lisäksi mies on saanut tilastoihin kolme ottelua, jotka hän on saanut seurata penkiltä, kun valmennusjohto on todennut että miehen pelisilmälle ei ole tarvetta ja peliaikaa on voitu jakaa joukkueen nuoremmalle kaartille. Suomen Cupin kolmessa ottelussa maaleja kertyi 13.

Vaikuttaa siltä kuin viihtyisit pelikentällä sitä paremmin, mitä kovempi ottelu on menossa. Allekirjoitatko väitteen?
”Tottahan tuo on. Olin hieman ruosteessa aluksi sillä en ollut kuukausiin koskenut käsipalloon. Pelituntuman saavuttaminen vei aikansa, ja ottelut ovat menneet hyvin, mutta tiedän että pystyn parempaankin, kuten koko joukkuekin. Uskon että voimme parantaa peliämme tulevissa otteluissa ja nousemaan sarjataulukossa.”

Loukkaantumiset pudotti lajin absoluuttiselta huipulta

Ilman loukkaantumishistoriaansa Johanson tuskin pelaisi tänään Suomessa, sillä olkapäävaivoista kärsineen nyt 30-vuotiaan takapelaajan taso riitti paitsi Bundesliigaan, voittamaan myös kaksi Ruotsin mestaruutta. Mies teki 7500 katsojan silmien edessä viisi maalia Barcelonan verkkoon mestareiden liigan ottelussa, eikä nuorten maailmanmestaruus ole sekään kaikkein vähäisimpiä saavutuksia. Aikanaan Aftonbladetille antamassaan haastattelussa mies myönsi että joskus tulee miettineeksi että ilman olkapäätä riivanneita vaivoja asiat olisivat voineet mennä toisinkin.

19-vuotiaana Johanson värvättiin silloisen Ruotsin mestarin Hammarbyn riveihin ja oli mukana kun joukkue jatkoi mestaruuksien tiellä kahden seuraavankin vuoden ajan. Maajoukkueessa mies kilpaili pelipaikasta itsensä Kim Anderssonin kanssa ohittaen valinnoissa mm. nyt EM-kisoissakin mukana olevan Johan Jakobssonin. Pelipaikka 2009 MM-kisoihin jäi kuitenkin saavuttamatta Oscar Karlenin palattua pelikuntoon. 2011 vuorossa oli Bundesliiga TBV Lemgon riveissä. Lemgon ajoilta tuttu kontakti houkutteli olkapääleikkauksista toipuneen miehen sittemmin ruotsalaiselle eksoottiseen Luxemburgiin.

Suomeen mies saapui pelattuaan viime kauden kevätpuolen jälleen Ruotsissa. HIF Karlskrona houkutteli miehen tammikuussa takaisin Luxemburgista auttamaan säilyttämään sarjapaikkansa Elitserienissä. Tehtävä onnistui ja täksi kaudeksi Karlskronan paitaan siirtyi Siuntiosta lahjakas Ian Martin.

Liigassa paljon laadukkaita pelaajia

Kaikki liigajoukkueet kohdattuaan Pava on paitsi saanut muodostettua käsityksen joukkueista, myös ehtinyt kiinnittää huomiota yksittäisiin pelaajiin, ja rekisteröinyt muutaman pelaajan.

”Etukäteen en tiennyt Suomen käsipallosta juuri mitään, ainoastaan Cocksista olin kuullut puhuttavan. Mielestäni SM-liiga on ihan hyvätasoinen, täällä on 4-5 laadukasta joukkuetta ja loput eivät aivan yllä samaan. Cocks näyttää olevan muita edellä, mutta tavoitteemme on haastaa myös heidät.”

”Atlaksen pelinrakentaja Anthony Hellakoski on todella vauhdikas ja hyvä pelaaja. Myös Dickenin pitkät veljekset Max ja Robin Granlund ovat nuoresta iästään huolimatta hyviä. Heissä Suomella on vahvat tulevaisuuden nimet. Oman joukkueen pelaajista Fredrik Forss on ollut todella vakuuttava. Erinomainen viivapelaaja joka saa kiinni pallot ja on myös vahva puolustuksessa. Uskon myös että Alexander von Numers tulee olemaan meidän jokeripelaaja kevään peleissä.”

Olet aiemmin pelannut Ruotsin Elitserienissä ja Bundesliigassa, sekä kaksi kautta Luxemburgissa. Miten Luxemburgin liiga eroaa Suomen liigasta ja kuinka GrIFK pärjäisi siellä?
”Suurin ero on ehkä se että Suomessa Cocks on ollut ylivoimainen jo pitkään. Luxemburgissa taas 4-5 eri joukkuetta on voittanut mestaruuden viime vuosina. Mielestäni Suomen liigassa pelaajien ja tuomareiden taso on korkeampi, täällä myös joukkueen asiat hoidetaan paremmin. Jos GrIFK pelaisi Luxemburgissa taistelisimme ehdottomasti liigan voitosta siellä.”

Itsekin kaksi A-maaottelua Ruotsin paidassa pelannut vasuri ei usko Ruotsin etenevän Kroatiassa käynnissä olevissa EM-kisoissa välieriin saakka.

”Ruotsi on kisoissa niin nuorella joukkueella että siitä pidemmälle pääsemiseen on kyllä vaikea uskoa. Ranska on aina iso mestarisuosikki, niin nytkin, ja Kroatia on kotiyleisönsä edessä myös vaarallinen.”

Kaiken kaikkiaan sinulla on ollut mielenkiintoinen käsipalloura. Mikä on mieleenpainuvin muistosi käsipallon parissa?
”Vaikea keksiä mitään yksittäistä mutta Saksassa ja Bundesliigassa vietetty aika oli hieno kokemus, sekä käsipalloilullisesti että muutenkin. Oli hienoa pelata siellä. Ja tietysti kaksi Ruotsin mestaruutta Hammarbyssä jäi mieleen!”

Sundberg luuli ensin vitsiksi

GrIFK:n maajoukkuepelaaja Richard Sundberg luuli aluksi kuultuaan Patrik Johansonin tulosta korvaamaan Sten Toomlan vitsiksi, mutta kun asia varmistui, mies oli positiivisesti yllättynyt ja mielissään seurajohdon satsauksesta.

”Alussa näki ettei Pava ollut pelannut pitkään aikaan, mutta pikku hiljaa kun hän pääsi vauhtiin huomasi, että hän on kokenut kettu. On ollut hienoa pelata hänen kanssaan. Pava on iso joukkuepelaaja joka osaa kannustaa kavereita pelaamaan paremmin. Heti kun on enemmän yleisöä ja tiukka matsi on parhaimmillaan niin hän parantaa. Hänestä näkee kyllä että on pelannut isoilla areenoilla.”