Mitalit luisuivat Riihimäelle – GrIFK jälleen neljäs
GrIFK päätti pelikautensa viime vuotiseen tapaan neljänteen sijaan. Kaksiosainen pronssiottelun toinenkin puolisko oli Cocksin heiniä. Riihimäkeläiset voittivat Kauniaisissa pelatun ottelun 24-28 (13-15), ja jatkoivat jo 18 vuotta pitkää mitaliputkeaan pronssisilla prenikoilla. Mitalit myönnettiin riihimäkeläisten kaulaan yhteismaalein 59-50, Granille neljäs sija oli jo kolmas viiteen viime vuoteen.
Vihreäpaitainen isäntä lähti otteluun viiden maalin takamatkalta, eikä ensimmäiset 10 minuuttia juhlia lupailleet. Cocks oli vahva vastus ja johti jo 1-5 ennen vastausta. Kymmenkunta minuuttia myöhemmin isännät olivat kuronneet eron umpeen (7-7, 18 min), mutta ohi ei hyvistäkään paikoista huolimatta päästy. Granilla oli jo Dickeniä vastaan ongelmia avausjaksojen loppuminuuteille ja sama veisuu nähtiin ja kuultiin myös Cocksia vastaan, joka pääsi viettämään taukoa kahden maalin johdossa.
Mitalit karkasivat Granin näkökentästä viimeistään toisen jakson alupuolikkaalla, jonka näkyvimmäksi hahmoksi nousi vieraiden monellakin tavalla energisesti esiintynyt Teemu Tamminen. Isännät eivät toki missään vaiheessa heittäneet yhtäkään kirvestä kaivoon, vaan taisteli urheasti läpi ottelun.
Richard Sundberg nousi molemmissa pronssipeleissä joukkueensa tehokkaimmaksi. Kuumeilun takia kotiin jäänyttä päävalmentaja Mikael Källmania ottelussa tuurannut kaima Westerholm totesi joukkueen pelanneen lähtökohdat huomioon ottaen hyvän ottelun.
– Annoimme parhaamme, Cocks on kumminkin vahva joukkue. Täytyy olla tyytyväinen, pelaajat antoivat kaikkensa. Ihan hyvä kausi takana. Olen joukkueeseen erittäin tyytyväinen.
Pieni yhteenveto kaudesta
GrIFK:lle neljäs sija tarkoitti käytännössä minimitavoitteen saavuttamista. Jo kausiennakoissa mitalijoukkueiksi oli pääsääntöisesti nostettu sama kolmikko kuin viime kaudella, ja Grani trion vahvimmaksi haastajaksi. Runkosarjassa joukkue pelasi 14 ottelua, joista voitti puolet, ylemmän jatkosarjan paikka saavutettiin selvällä erolla. Jatkosarjaan nollalla lähtöpisteellä lähtenyt Grani pelasi siinä ehkäpä kauden parhaat ottelunsa, ja keräsi BK-46:n jälkeen eniten pisteitä, jättäen taaksensa sekä Dickenin että Cocksin. Lähtöpisteet kuitenkin riittivät Dickenille toisen sijan saavuttamiseen, ja sijoitukset lupailivat jännittävää välieräparia.
Puolivälierissä ÅIFK taipui suoraan kolmessa pelissä ja GrIFK otti paikkansa mitalipeleissä ja välieriin Dickenin vastustajaksi. Lauttasaarelaiset osoittautuivat liian vahvaksi, ja monivuotisen yhteen hitsautumisen hedelmänä Dicken pelasi erittäin kurinalaisella pelillä itsensä jo neljännen kerran peräkkäin loppuotteluihin.
Hyökkäyssuuntaan Granin peli kulki vahvasti Robin Granlundin ja Carl Weurlanderin käsien kautta. Kaksikko ylitti ainoina pelaajina 100 tehdyn maalin rajapyykin, Guifiin ensi kaudeksi siirtyvän Granlundin saldona oli 28 pelatussa ottelussa 162 osumaa, huhtikuussa SM-gan kuukauden tähtipelaajaksi valitun Weurlanderin digitaalit pysähtyivät 127 osumaan 30 ottelussa. Tähtiä granilaisista keräsi kauden mittaan eniten Granlund, kaikkiaan 24. Weurlanderille tähtiä kertyi 21, Patrik Roslanderille ja Fredrik Forssille kummallekin 15. Joukkueen luotettavan ja aina taistelevan kapteenin vastuunkanto vaati veronsa, Forss tullee voittamaan SM-liigan jäähytilaston 32:lla kaksiminuuttisellaan.
