HIFK-ottelu aloittaa matkan kohti jatkosarjoja

Käsipalloliigan runkosarjan toinen puolikas avataan lauantaina Luolassa, jonne 12 pisteen Grani saa vieraakseen viisi pistettä vähemmän keränneen sarjataulukossa seitsemäntenä olevan HIFK:n. Joukkueet kohtasivat viimeksi liigan avauskierroksella syyskuussa Helsingin Urheilutalossa, tuolloin GrIFK oli etevämpi lukemin 33-26.

Neljä seuraavaa kierrosta tuotti HIFK:lle kolme voittoa ja yhden tasapelin, kun 33 tehtyä maalia riitti kahdesti molempiin ja kerran toiseen sarjapisteeseen. HIFK:n viimeinen voitto on lokakuun puolivälistä seuran 120-vuotisjuhlaottelusta HC HIK:iä vastaan 34-19 päättyneessä ottelussa. Ottelun puoliajalla nostettiin neljän seuralegendan jäädytetyt pelinumerot Helsingin Urheilutalon seinälle, ja samalla näyttää koko joukkue jäätyneen, sillä marraskuussa pelattujen neljän liigaottelun saldona oli vähemmän juhlava pyöreä nolla.

Viime pelissä liiganousija PIF kävi nöyryyttämässä HIFK:ta haettuaan mmolemmat sarjapisteet Helsingistä ja ottaen vasta toisen peräkkäisen voittonsa liigassa 24 peräkkäisen tappion jälkeen. HIFK:n seurajohto veti omat johtopäätöksensä ottelusta ja passitti viikko sitten muutaman edustusjoukkueen pelaajan kakkosjoukkueen mukana divaripeliin Kauniaisiin haistelemaan Luolan tunnelmaa etukäteen, ja kenties hakemaan nostetta suorituksilleen. Kahden ulkomaalaisvahvistuksen, maalivahti Ivan Saltykovin ja heittäjä Nikola Zujicin, sekä marraskuun aikana liigarinkiin palanneiden Harri Pitkäsen, Antti Koskelan ja Thomas Åkermarckin voimin HIFK Giants sai kuitenkin raavittua mukaansa vain yhden sarjapisteen juniorivoittoiselta GrIFK:n divarijoukkueelta, kaiken kukkuraksi Zujic nilkutti kentältä nilkkavamman takia jo ottelun avauspuolikkaalla.

Nyt Luolaan saapuu taatusti ärsyyntynyt HIFK, jonka ainoa tavoite on palauttaa kunniansa pieleen menneen marraskuun jälkeen.

”Tappio Paraisille on varmasti sattunut ja sen jälkeen luulisi että Luolaan tulee sitoutunut ja kaikkensa antava HIFK”, Granin päävalmentaja Mikko Koskue uskoo.

Täksi kaudeksi palkatun venäläisvalmentaja Rostislav Grinishinin taidoista menestys ei ainakaan ole kiinni, siitä saatiin viitteitä viikonloppuna naisten Suomen cupin finaalissa, jossa altavastaaja HIFK kaatoi ennakkosuosikki Dickenin.

GrIFK:n finaaliviikonloppu ei mennyt aivan yhtä putkeen. Tappio Cocksia vastaan oli selkeä eikä aiheuta jossiteltavaa. Siihen sen sijaan pitää saada parannusta, että Grani on ollut kaikissa neljässä tähän astisessa ottelussaan Cocksia, Dickeniä että BK-46:tta vastaan selvästi vastaanottajan asemassa. Tasapisteissä olevan Atlas Vantaan Grani sen sijaan kaatoi kahdesti. Kilpajuoksu kohti jatkosarjoja on armoton eikä salli yhtään kompurointia.

Koskue toivoo tasaisuutta

GrIFK-luotsi myöntää joukkueensa pelin ailahdelleen liikaa syksyn otteluissa ja siihen ollaankin ensi kädessä hakemasa parannusta.

”Toki kaikelle on myös syynsä. Meillä on välillä ollut vaihtoehdot hyvin vähissä, varsinkin takamiesten kohdalla. Kahden pitkäaikaisloukkaantuneen lisäksi Alexander von Numers oli kuusi viikkoa poissa kentiltä, ja kaksi varusmiestämme ovat syystä tai toisesta päässeet armeijasta treenaamaan kanssamme vain sporaadisesti viimeisen kahden kuukauden aikana. Runkosarjan puolikkaalle on vaikea antaa yhtä yksittäistä arvosanaa, ja muutenkin seuraan itse tässä vaiheessa kautta enemmän prosessia kuin yksittäisiä tuloksia.”

”Muutamasta heikosta pelistä huolimatta paljon on ollut positiivistakin, pelasimme itsemme kuitenkin Suomen Cupin finaaliin ja joukossa on ollut muutama suvereenimpikin peli. Pelaajapuolella von Numersin kuntoutuminen kentälle odotettua aiemmin ja Patrik Johansonin kunnon ja pelin paraneminen viikko viikolta pikkuvaivoista huolimatta on ollut positiivinen yllätys.”

”Muutaman huonon pelin jälkeen joukkueurheilussa tulee aina epävarmuutta tekemiseen, pelaajat alkavat liikaakin miettimään ja epäröimään kentällä. Tällöin tarvitaan onnistumisia ja hyviä pelejä alle, niin peli-ilo löytyy jälleen ja tulokset paranevat. Toki mikään ei tule itsestään, käsipallossa tarvitaan johtavia pelaajia, ja sellaisia syntyy juuri tällaisina hetkinä. Urheilussa tulee väkisin vastaan heikompia jaksoja, ja niissä oppii aina enemmän kuin hyvien jaksojen aikana, jos niihin vain osaa suhtautua oikein. On lähinnä mentaalipuolesta kiinni, miten pelaaja ja joukkue antaa yhden tai kahden tappion vaikuttaa tekemiseen ja pelaamiseen. Siinä meillä on varmasti vielä paljon oppimista.”